Ylimpien tuomioistuinten viikko [Koostanut Jenni Turunen 16.2.2010, 14:33]

KKO:2010:10

A oli vuokrannut henkilöauton yhdeksi päiväksi ja kuljettanut sen tavaratilassa reppua, joka sisälsi 2 883 grammaa amfetamiinia. A:n katsottiin käyttäneen autoa törkeän huumausainerikoksen tekemiseen ja auton arvo tuomittiin valtiolle menetetyksi. Lue lisää >>

KHO:2010:8

Helsingin kaupunginvaltuusto oli päätöksellään hyväksynyt Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo-Korkeasaari-Sompasaari-Kruununhaka. Kaupunginvaltuuston päätöksellä valitun joukkoliikenneratkaisun toteuttamisen edellytykset ratkaistiin valtuuston tästä päätöksestä riippumatta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Koska nyt valittu linjaus sijoittui osittain vesialueelle, edellytti sen toteuttaminen ilmeisesti myös vesilain mukaisia lupia. Muutoksenhaku näihin päätöksiin on järjestetty erikseen maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesilain säännöksin. Valtuuston päätöksellä ei ollut sitovia oikeudellisia vaikutuksia joukkoliikenneratkaisun yksityiskohtaisempaa suunnittelua tai mahdollista toteuttamista koskevassa päätöksenteossa. Muita joukkoliikenneratkaisuja ei ollut sitovalla tavalla suljettu pois. Näin ollen valtuuston päätöksessä oli kysymys kuntalain 91 §:ssä tarkoitetusta valmistelusta. Päätös ei siten ollut valituskelpoinen. Lue lisää >>

KHO:2010:7

A oli omistanut Liechtensteiniin perustetun yhtiön, B Ltd:n. Yhtiö oli katsottu väliyhteisöksi ja sen tulo oli Suomessa verotettu A:n väliyhteisötulona. Yhtiö oli maksanut A:lle osinkoa, josta oli peritty Liechtensteinissa lähdeveroa. Liechtensteinissa A:lle maksetusta osingosta peritty lähdevero ei ollut sellaista samasta tulosta maksettua veroa, jonka A olisi voinut vähentää siitä verosta, joka hänelle oli Suomessa väliyhteisötulosta määrätty. Verovuodet 1999 ja 2000. Lue lisää >>

KHO:2010:6

A:n kunnan ympäristötarkastaja oli päätöksellään hyväksynyt A:n ja B:n kunnan yhteistyössä laatiman moottorikelkkailureittiä koskevan suunnitelman A:n kunnan alueelle linjattua reittiosuutta koskevalta osalta. Reitti yhdisti olemassa olevia tai suunniteltuja reittejä toisiinsa kolmen kunnan alueella.

A:n kunnan ympäristölautakunta oli hylännyt X:n luonnonsuojelupiiri ry:n, jonka sääntöjen mukaiseen toiminta-alueeseen kuuluivat muiden ohella A:n ja B:n kunnat, oikaisuvaatimuksen ympäristötarkastajan päätöksestä.

Hallinto-oikeus jätti yhdistyksen valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä tutkimatta, koska päätös ei kohdistunut yhdistykseen eikä vaikuttanut välittömästi sen oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun kuntalain 92 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, eikä yhdistyksellä siten ollut asianosaisuuden perusteella oikeutta valittaa päätöksestä. Yhdistyksellä ei ollut myöskään valitusoikeutta kunnan jäsenyyden perusteella.

Korkein hallinto-oikeus kumosi yhdistyksen valituksesta hallinto-oikeuden päätöksen mainitulta osin katsoen, että yhdistyksellä on oikeus muutoksenhakuun kunnallislaissa säädetyssä järjestyksessä.

Päätöksen perustelujen mukaan arvioitaessa yhdistyksen valitusoikeuden laajuutta mainitussa asiassa on huomioon otettava maastoliikennelain 1 §:stä ilmenevä lain tarkoitus ehkäistä moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja moottorikelkkailureiteillä aiheutuvia, lainkohdassa tarkoitettuja haittoja ja edistää liikenneturvallisuutta sekä tähän tarkoitukseen liittyvä A:n kunnan velvollisuus sovittaa reitti muille lähialueille suunniteltuihin moottorikelkkailureitteihin. A:n kunnassa tehtävät reittisuunnitelmaa koskevat ratkaisut ja valinnat vaikuttivat siten yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvien muidenkin kuntien vastaaviin ratkaisuihin ja mahdollisuuksiin sovittaa kysymyksessä oleva ylikunnallinen reitti A:n kunnasta tulevaan reittiin.

Korkein hallinto-oikeus kiinnitti päätöksensä perusteluissa huomiota lisäksi siihen, että reittisuunnitelmaa koskevilla maastoliikennelain 15 ja 16 §:n mukaisilla ratkaisuilla on läheinen yhteys myös A:n kunnan ja sen naapurikuntien maankäyttöä koskeviin ratkaisuihin ja valintoihin. Näistä ratkaisuista yhdistys saa maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:n 2 momentin mukaisin edellytyksin tehdä oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen. Lue lisää >>