Ylimpien tuomioistuinten viikko [Koostanut Jenni Turunen 22.12.2009, 15:00]

KKO:2009:94

Osapuolet olivat ennen vuotta 2003 tehneet yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 85 §:ssä tarkoitetun sopimuksen velkajärjestelystä. Sopimuksen mukainen maksuohjelma oli päättynyt 28.2.2005. Velkoja nosti sopimuksen perusteella 5.3.2007 kanteen velallisen velvoittamiseksi suorittamaan velkojalle lisäsuoritusvelvollisuutensa määrä. Korkein oikeus katsoi, että lisäsuoritusta olisi tullut vaatia viimeistään yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 61 a §:n 1 momentissa (1273/2002) säädetyn kahden vuoden kuluessa maksuohjelman päättymisestä. Kun kanne oli nostettu tätä myöhemmin, se jätettiin tutkimatta. Lue lisää >>

KKO:2009:93

Avioeroasian vireillä ollessa puoliso A haki pesänjakajan määräämistä toimittamaan omaisuuden erottelu ja yhteisen omaisuuden jako puolisoiden välillä. A nimesi eroteltavaksi ja jaettavaksi yhteiseksi omaisuudeksi muun muassa puoliso B:n omistamalle maapohjalle puolisoiden yhteiseksi kodiksi avioliiton aikana rakennetun ja siihen tarkoitukseen käytetyn asuinrakennuksen.

B vastusti A:n hakemusta lausuen, että puolisot olivat jo kirjallisesti sopineet yhteisen omaisuutensa erottelusta ja että koska asuinrakennus kuului B:n kiinteistöön sen ainesosana ja siten B:n omistukseen, sen omistussuhteiden ratkaiseminen ei kuulunut pesänjakajan toimivaltaan.

Se seikka, että puolisot olivat jo sopineet eräiden yhteisten irtainten esineiden jakamisesta, ei ollut merkinnyt lopullisen omaisuuden erottelun toimittamista.

Kysymys asuinrakennuksen omistusoikeudesta oli riitainen ja kuului pesänjakajan ratkaistavaksi. Pesänjakaja määrättiin. Lue lisää >>

KHO:2009:101

X Oy:n hankintapäällikkö A:lle oli maksettu kilometrikorvauksia vuonna 1999. Verotarkastuksessa tehtyjen havaintojen mukaan työmatkoja ei tosiasiassa ollut tehty ja korvausten maksaminen perustui tekaistuihin laskuihin. Suoritukset luettiin tämän vuoksi jälkiverotuksessa A:n palkkatuloksi. Käräjäoikeuden päätöksellä katsottiin myöhemmin, että kun A:n esimies oli ollut tietoinen matkalaskujen perusteettomuudesta, tämä oli menettelyllään syyllistynyt X Oy:tä kohtaan törkeään petokseen. A:ta ei syytetty oikeudenkäynnissä, koska hän oli jo kuollut. A:n kuolinpesä suostui tämän jälkeen korvaamaan X Oy:lle A:n saamat perusteettomat määrät. Suoritus tapahtui vuonna 2005.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että jälkiverotettu määrä oli saatu rikoksella oikeudettomasti. Saatu määrä oli tullut palauttaa ja palauttaminen oli myös tapahtunut. Vaikka A:n menettelyä koskevat seikat olivat ilmenneet vasta jälkiverotuksen toimittamisen jälkeen, jälkiverotus oli kumottava, koska A:n ja hänen kuolinpesänsä ei voitu katsoa jälkikäteen arvioiden saaneen menettelyllä tuloa, jota olisi verotettava. Oikaisua takaisinmaksun johdosta ei myöskään voitu tehdä enää takaisinmaksuvuodelta. Asiaan ei vaikuttanut, että palauttaminen oli tapahtunut sopimuksen perusteella. Lue lisää >>